Benchmarks

Ratapihavision referenssikohteita

Dodon kesän 2019 aikana vierailemat referenssikohteet ratapihapuistolle.

Pollinator Highway (Tallinna)

  • Puistoksi muutettava pitkänomainen rata- ja sähkölinja-alue, joka toinen pää sijaitsee Telliskiven länsipuolella.
  • Alueesta kehitetään luonnon monimuotoisuudelta merkittävää kokonaisuutta, mikä tulee puiston nimestäkin ilmi.
  • Puisto koostuu useista eri kokonaisuuksista, joilla on omanlaisensa ominaispiirteet, mm. kaupunkiviljelyä, mehiläispesiä ja taidetta.
  • Aluetta kehitetään osana EU-tutkimusprojekteja.

Linkit:
https://www.putukavail.ee/?lang=en

Gleisdreieck (Berliini)

  • Puistoksi muutettu entinen ratapiha, joka sijaitsee muutama kilometriä keskustasta etelään Potsdamer Platzin vieressä.
  • Koostuu kahdesta osasta, joiden pinta-ala on yhteensä 26 hehtaaria (Pasilan alaratapihan mahdollisen puiston suurin pinta-ala voisi olla noin 2,5 hehtaaria. Ratapihavisiossa se on noin 1,3 ha, eli noin 20 kertaa pienempi kuin Gleisdreieck).
  • Alueella sijainnut ratapiha oli alun perin perustettu 1874.
  • Liikenne ratapihalla oli pääosin loppunut jo toisen maailmansodan jälkeen, ja alue oli pitkään joutomaata, jolloin sinne kehittyi monimuotoinen kaupunkiluontoalue.
  • Suunniteltiin rakennettavaksi tai liikennealueeksi 1970-luvulta lähtien.
  • Kaupunkilaisten vaatimuksesta Berliinin osavaltio päätti vuonna 1997 tehdä alueesta puiston.  Alueen läheisyydessä asuu noin 30 000 ihmistä. (Pasilan asukasmääräksi odotetaan 2040 mennessä saman verran).
  • Suunnittelua edelsi intensiivinen vuoropuhelu tulevien käyttäjien kanssa.
  • Alueesta järjestettiin kaksivaiheinen maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti berliiniläinen Atelier Loidl.
  • Puiston rakentaminen alkoi 2008. Puiston itäosa (Ostpark) avattiin 2011. Puiston länsiosa (Westpark) avattiin 2013. Puiston eteläosa (Flaschenhals) avattiin 2014.
  • Puiston rakentaminen maksoi 16-18 miljoonaa euroa. (Suhteessa pinta-alaan Ratapihavision puisto tulisi maksamaan tällä kustannustasolla noin 850 000 euroa. Helsingin puistojen kokonaisinvestoinnit vuosien 2013-2015 välillä olivat keskimäärin noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Vertailun vuoksi Töölönlahden väliaikaisen puiston hinnaksi on tullut noin 7 miljoona euroa, kun taas alkuperäisen suunnitelman hinta-arvio oli 65 miljoonaa euroa.)
  • Palkittiin Saksan maisema-arkkitehtuuripalkinnolla 2015.
  • Puiston kehitys jatkuu edelleen ja siihen osallistuu puiston käyttäjistä koostuva neuvottelukunta. Keskeinen lähtökohta puiston suunnittelussa ovat olleet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet.
  • Puiston ideana on olla “kaksinopeuksinen”, eli se tarjoaa monenlaisia aktiviteettimahdollisuuksia, mutta myös rauhallisuutta ja luonnosta nauttimisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen.
  • Puistossa on leikkialueita, erilaisia pelikenttiä, skeittipuisto, avoimia alueita, kaupunkiviljelyä kahviloineen, villiä luontoa sekä jäänteitä rautatiekäytön ajalta.
  • Puiston pohjoispuolella sijaitsee Saksan tekniikanmuseo. Siihen kuuluvat myös alueella sijaitsevat 1874 rakennetut veturitallit, joissa esitellään museojunia. Veturitallien kerrosala on 6000 m2, eli suurin piirtein sama kuin Pasilassa. Puiston läpi veturitalleille kulkee viikonloppuisin museojunia. Museota ylläpitää voittoa tavoittelematon säätiö.

Linkit:
https://gruen-berlin.de/en/gleisdreieck/about-the-park
http://landezine.com/index.php/2011/09/landscape-architecture-berlin-01/
https://technikmuseum.berlin/en/exhibitions/permanent-exhibition/rail-transport/

Schöneberger Südgelände (Berliini)

  • Puistoksi muutettu entinen ratapiha, joka sijaitsee Tempelhofissa muutama kilometri Gleisdreieckistä etelään saman radan varrella.
  • Muodoltaan pitkänomainen ja sijoittuu kahden aktiivisen radan väliin. Pinta-ala on 18 hehtaaria.
  • Alueella sijainnut ratapiha oli alun perin perustettu 1889, eli samoihin aikoihin kuin Pasilan ratapiha (veturitallien rakentaminen aloitettiin myös 1889).
  • Ratapiha oli otettu pois käytöstä 1952, ja alue oli pitkään joutomaata, jolloin sinne kehittyi monimuotoinen kaupunkiluontoalue.
  • Suunniteltiin otettavaksi uudelleen ratapihaksi 1970-luvulla.
  • Kaupunkilaiset perustivat kampanjan alueen monimuotoisen luonnon säästämiseksi. 1984 kaupunkilaiset ja tiedemiehet tekivät ensimmäisen ehdotuksen huomattavasti suuremman alueen muuttamisesta siirtolapuutarhaksi sekä suojelualueeksi.
  • 1988 alueen suojelu otetaan kaupungin viralliseksi tavoitteeksi.
  • 1999 suuria osia alueesta luokiteltiin maiseman ja luonnonsuojelualueiksi ja puisto avattiin 2000.
  • Puistossa elää nykyään monipuolinen kirjo harvinaisia ja uhanalaisia eläimiä ja kasveja.
  • Puistossa on edelleen jäänteitä vanhasta ratapihasta, mm. maamerkkinä toimiva 50 metriä korkea vesitorni, valaisinpylväitä, kiskoja, betonirakenteita, höyryveturi ja kääntöpöytä.
  • Puiston vanhoissa rakennuksissa toimii kahvila ja puiston ylläpito. Vanha 4000 neliömetrin veturitalli toimii kokeellisen teatterin ja uusien artistien esiintymistilana sekä elokuvien kuvauspaikkana. Tilaan on suunniteltu monipuolisempaakin käyttöä.
  • Puistossa on ODIUS-muotoilijaryhmän rautatieaiheisia metallisia taideteoksia. Kulkua luonnontilaisessa puistossa ohjataan metallisilla kansirakenteilla.
  • Puistoa vastapäätä käytössä olevan radan toisella puolella on erilaisia aktiviteetteja tarjoava toinen puisto, johon on yhteys sillan kautta radan yli.
  • Puistossa on euron sisäänpääsymaksu tai vaihtoehtoisesti vuosimaksu aikuisilta. Alle 14-vuotiaille puisto on ilmainen. Puisto suljetaan yöksi.

Linkit:
https://gruen-berlin.de/en/natur-park-suedgelaende/about-the-park
http://landezine.com/index.php/2013/02/schoneberger-sudgelande-park-by-odious/